tam­mi­här­kä

substantiivi/ˈtɑmːiˌhærkæ/
Jaa

Yhdyssana: tammi + härkä

Merkitys

  1. (eläintiede) tamminkainen (Lucanus cervus), metsissä vanhojen puiden ja kuolleiden runkojen koloissa elävä kampasarvisiin kuuluva kovakuoriainen, jonka meitä lähimmät esiintymät ovat Etelä-Ruotsissa hyvin harvinaisenaTammihärän toukat käyttävät ravinnokseen lahoavien tammien puuainesta.

Synonyymit

Etymologia

tammi + härkä

Liittyvät sanat

Käännökset

  • ruotsiekoxe
  • saksaHirschkäfer (m)

Esimerkkilauseet

Hän tallasi sandaalin korolla suuren ruskean kovakuoriaisen, tammihärän, joka oli lähtenyt tutkimusmatkalle rosmariinin alta.
— Tatu Vaaskivi, Yksinvaltias II
Toisella kerralla kaivettiin maasta astia, jossa oli iso scarabeus eli tamminkainen (tammihärkä) poltetusta savesta, Arabialaisella päällekirjoituksella, joka tamminkainen selitettiin olevan ihme
— Washington Irving, Alhambra
Tamminkainen eli tammihärkä (Lucanus cervus) on kampasarvisiin kuuluva kovakuoriainen, joka elää metsissä vanhojen puiden ja kuolleiden runkojen koloissa.
— Wikipedia: Tamminkainen

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivitammihärkä
Genetiivitammihärän
Partitiivitammihärkää
Essiivitammihärkänä
Translatiivitammihäräksi
Inessiivitammihärässä
Elatiivitammihärästä
Illatiivitammihärkään
Adessiivitammihärällä
Ablatiivitammihärältä
Allatiivitammihärälle
Abessiivitammihärättä

Riimit

-ærkæ

Kaikki riimit

Lähteet