tart­to

Käy Tartossa tanssi. Se hurjasti soi, kuin orjien kielin se kilkkaa, se hekkumin hehkuu, se määrää, min voi, kun kruunujen kynttilät vilkkaa, pian kukkien tuoksut ja myös pikarein ovat onnea, silkkiä silkkaa, se Tarton on tanssia kuin tikarein, yön hempeä, naista ja nilkkaa.

Tartto oli siihen aikaan Viron sydän.