Asiasanasto.fi

tartuttaja

substantiivi

/ˈtɑrtutːɑjɑ/

Johdettu sanasta: tartuttaa

Merkitys

  1. 1.henkilö joka tai jokin mikä tartuttaa

Etymologia

johdos verbistä tartuttaa

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Taikakäsityksissä ajatellaan usein jo paljaan kosketuksen saattavan olla ruumiillisen substanssin tartuttajana ja siirtäjänä.

Albert Hämäläinen, Ihmisruumiin substanssi suomalais-ugrilaisten kansojen taikuudessa

Tämä yhtäkkiä syntynyt mielikuva, että kommunismi oli kansojen kaatumatautia, pahojen henkien aiheuttamaa salamyhkäistä riivausta, ja että sen tartuttajat hiipivät ihmisten keskuudessa harjoittaen tautinsa kylvämistä, valtasi Antin niin voimakkaasti, että hän tunsi huumautuvansa.

Eino Railo, Valittu kansa ja luvattu maa

Ihmisen veressä ei ole, toisin kuin rotan veressä, juuri koskaan riittävää määrää bakteereita siihen, että kirpusta voisi ihmisen verta nautittuaan tulla tartuttajaa.

Wikipedia: Musta surma

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

Nominatiivitartuttaja
Genetiivitartuttajan
Partitiivitartuttajaa
Essiivitartuttajana
Translatiivitartuttajaksi
Inessiivitartuttajassa
Elatiivitartuttajasta
Illatiivitartuttajaan
Adessiivitartuttajalla
Ablatiivitartuttajalta
Allatiivitartuttajalle
Abessiivitartuttajatta

Riimit

-ɑjɑ

Kaikki riimit