ta­vu­merk­ki

substantiivi/ˈtɑʋuˌmerkːi/
Jaa

Yhdyssana: tavu + merkki

Merkitys

  1. tavujen käyttöön perustuvissa kirjoitusjärjestelmissä yksittäistä kokonaista tavua ilmaiseva merkki

Etymologia

tavu + merkki

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

" öppen, avonainen tavu. stafvelsetecken, tavumerkki. stam, emä, varsi, runko.
— Elias Lönnrot, Suomalaisia kielenoppi-sanoja
Luulisi, että kun egyptiläiset olivat päässeet kirjoituksensa yksinkertaistamisessa niin pitkälle, että olivat hankkineet mainitut 24 kirjoitusmerkkiä, he olisivat luopuneet kokonaan kuvakirjoituksesta ja tavumerkeistä ja kirjoittaneet kaikki sanat kirjaimilla.
— Carl Grimberg, Kansojen historia 1 Vanha aika I
Joissakin tapauksissa yhteys saattaa perustua lineaari -A:han ja sen taustalla olleeseen minolaiseen kieleen; esimerkiksi lammasta ilmaisee tavumerkki qi, kun taas mykeneläisellä kreikalla "lammas" olisi owis.
— Wikipedia: Lineaari-B-kirjoitus

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivitavumerkki
Genetiivitavumerkin
Partitiivitavumerkkiä
Essiivitavumerkkinä
Translatiivitavumerkiksi
Inessiivitavumerkissä
Elatiivitavumerkistä
Illatiivitavumerkkiin
Adessiivitavumerkillä
Ablatiivitavumerkiltä
Allatiivitavumerkille
Abessiivitavumerkittä

Riimit

-erkːi

Kaikki riimit

Lähteet