- Alkuperä
- Lainasana (pohjoissaame: dædno)
- Vanhin tieto
- Elias Lönnrot, 1880
- Levinneisyys
- paikoin Peräpohja Ruija
- suomiteno
- pohjoissaamedædno ’iso joki, pääjoki’
te-no (2 tavua) · 4 kirjainta
Mutta pikku lompolostaan Tenon rannalta, aivan kesäkotinsa viereltä, Guttormin ukko ei viitsi vaivautua vetämään kalaa, vaikka tietääkin järven ihan porisevan muikkua ja pikku siikaa.Kun ukko souti padolleen, niin äkkinäinen tuulenpuuska paiskasi veneen kumoon, ja pyytäjä joutui Tenon varaan, josta hädin tuskin pääsi rannalle.Vaikka "Haukat" Tenon vesistössä laskivat noin kaksisataa koskea, enimmät latvavesillä, vierivät joen vedet suurimmalta osalta sileäpintaisena, mutta vetävänä virtana.1 237 esiintymää · 0.5 / milj.
Taivutusluokka 1 (valo)
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
-eno
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Teno. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/teno