- Alkuperä
- Ruotsalainen lainasana
Lainasana, jonka lähteenä ruotsin tentator ’tentaattori’ ← latinan tentator ’tentaattori; paholainen, kiusaaja; viettelijä’, johdos verbistä tentare ’koetella, saattaa kiusaukseen; ahdistaa; tunnustella, koskettaa’.
ten-taat-to-ri (4 tavua) · 11 kirjainta
Vähissä vaatteissa, hiukset pörröllään raottaa ylioppilas ovea: hänen edessään seisoo hänen eilinen tentaattorinsa, suuri kuuluisa professori, kuuluisa sekä opistaan että hajamielisyydestään.Kesken lukujani sain tiedon, että Ahlqvist oli lähtevä pitkälle heimotutkimusmatkalle ja hänen tilalleen oli määrätty tutkijaksi Julius Krohn, jolla oli ankaran tentaattorin maine.Hän on toiminut julkisen hallinnon tilintarkastustutkinnon tentaattorina vuodesta 2007 lähtien ja Julkishallinnon - ja talouden tilintarkastuslautakunnan varapuheenjohtajana syksystä 2010 alkaen.Lainasana, jonka lähteenä ruotsin tentator ’tentaattori’ ← latinan tentator ’tentaattori; paholainen, kiusaaja; viettelijä’, johdos verbistä tentare ’koetella, saattaa kiusaukseen; ahdistaa; tunnustella, koskettaa’.
169 esiintymää · 0.1 / milj.
Taivutusluokka 6 (paperi)
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
-ori
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Tentaattori. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/tentaattori