- Alkuperä
- Lainasana (varhaisempi uusruotsi: tijma)
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan tiima yhteydessä
- suomitiima
- varhaisempi uusruotsitijma, tīme, timme, muinaisruotsi time ’aika, ajankohta, ajanjakso; hetki, tunti; tilaisuus, kerta; seikka’, nykyruotsi timme, timma ’tunti’, muinaisnorja tími ’aika, kerta, onni’, anglosaksi tīma ’aika, tilaisuus’skandinaavinen → pohjoissaame tiiˈbmâ (uumajansaame piitimensaame luulajansaame inarinsaame) ’tunti; kello’
Tähän yhteyteen kuulunevat myös etupäässä savolaismurteet tunnetut postpositiot tiimalla, ‑lta, tiimoilta, tiimoin ’tähden, takia; turvin, keralla, tavoin’.