toi­pu­nut

adjektiivi
Jaa

Johdettu sanasta: toipua

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. sairaudesta tai vammasta tervehtynyt tai parantunut

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Kaikki olivat jo toipuneet, mutta niistä, jotka olivat enimmän avun tarpeessa, eivät toiset välittäneet vähääkään.
— Frederick Marryat, Merirosvo
Niin pian kuin don Kornelio oli taudistansa toipunut, lähti hän setänsä kotiin, ratsastaen nuorella, uljaalla, don Marianon lahjoittamalla hevosella, jolla kartanon omistajalla näitä oli tuhansittain omaamillansa laitumilla.
— Mayne Reid, Tiikerien pyydystäjä
Gela ei koskaan toipunut tästä iskusta, mutta paikalla vaikuttaa kuitenkin säilyneen jonkinlainen asutus, sillä mamertiinien mainitaan pian tämän jälkeen tuhonneen sen uudestaan.
— Wikipedia: Gela (antiikin kaupunki)

Englanninkieliset vastineet

  • recovered

Lähteet