Asiasanasto.fi

to­tuu­den­pu­hu­jasubstantiivi

/ˈtotuːdenˌpuhujɑ/

Yhdyssana: totuus + puhuja

Merkitykset

  1. 1.henkilö, joka haluaa puhuessaan tuoda korostetusti esiin totuuden kannalta olennaisina pitämiään seikkoja
  2. 2.(ironinen)henkilö, joka harkitsemattomasti ottaa puheeksi sinänsä todenmukaisia asioita

Etymologia

akkusatiivi + totuus + puhuja

Esimerkkilauseet

Te olette niinkuin kaikki muutkin siveydensokot: te valehtelette aamusta iltaan, mutta syystä että te ette tee sitä suullanne, vaan ainoastaan valheellisilla silmillänne, valheellisella äänellänne, petollisesti väritetyllä äänenpainollanne ja harhaanjohtavilla eleillänne, kulette te kopeina nokka pystyssä ja pöyhkeilette Jumalan ja ihmisten edessä olevanne hurskaita, tahrattomia totuudenpuhujia, joiden sielujen jääkellarissa valhe paleltuisi kuoliaaksi, jos se sinne tulisi!

Mark Twain, Taivasko vai helvetti y. m. humoreskeja

Totuudenpuhujain vapaat sanat ovat niin suututtaneet sulttaanin, että hän on uhannut heidät sotajoukolla hävittää, ellei heille lunnaiksi anneta minun päätäni.

Verner von Heidenstam, Karoliinit

Tutkimusten mukaan totuudenpuhujilla onkin keskimäärin parempi ruumiin - ja mielenterveys kuin valehtelijoilla, ja valehtelun lopettaminen on kokeissa huomattavasti parantanut koehenkilöiden kokemusta omasta terveydentilastaan.

Wikipedia: Valehtelu

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiivitotuudenpuhuja
Genetiivitotuudenpuhujan
Partitiivitotuudenpuhujaa
Essiivitotuudenpuhujana
Translatiivitotuudenpuhujaksi
Inessiivitotuudenpuhujassa
Elatiivitotuudenpuhujasta
Illatiivitotuudenpuhujaan
Adessiivitotuudenpuhujalla
Ablatiivitotuudenpuhujalta
Allatiivitotuudenpuhujalle
Abessiivitotuudenpuhujatta

Riimit

-uhujɑ

Kaikki riimit