Asiasanasto.fi

tui­ja

erisnimi, substantiivi/ˈtui̯jɑ/
Jaa

Merkitykset

substantiivi

  1. jokin tuijien suvun (Thuja *) pohjoisamerikkalainen tai itäaasialainen puu

erisnimi

  1. eräs naisen etunimi

Synonyymit

Etymologia

alkuaan muinaiskreikasta, vrt. grc, θυία, θυίᾱ, grc, θῠα ja grc, θύον, θῠ́ον ’jokin hyväntuoksuinen afrikkalainen puu’

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Rovastinna riisui kauneimmat sypressinsä ja tuijansa alastomiksi.
— Marja Salmela, Lyhyt tarina nuoresta tytöstä
Hauki vaanii saalista ruovikon reunassa, ahven tuijaa uteliaana ja ahnaana vanhoissa paikoissaan.
— Runar Schildt, Sateenkaari
Muistolaatan eteen suvun jäsenten istuttama tuija saattaa kasvaessaan pahasti peittää kiven ja laatan.
— Wikipedia: Maria Hammarénin mäki

Englanninkieliset vastineet

  • Thuja

Esiintymistiheys

22 401 esiintymää · 8.5 / milj.

Suomi24
5.4
Sanomalehdet
38.9
Aikakauslehdet
58.0
Wikipedia
7.2
Reddit
1.7
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiivituija
Genetiivituijan
Partitiivituijaa
Essiivituijana
Translatiivituijaksi
Inessiivituijassa
Elatiivituijasta
Illatiivituijaan
Adessiivituijalla
Ablatiivituijalta
Allatiivituijalle
Abessiivituijatta

Riimit

-uijɑ

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet