Asiasanasto.fi

tuik­kisubstantiivi

/ˈtui̯kːi/

Johdettu sanasta: tuikkia

Merkitys

  1. 1.mikä tahansa tuikkien suvun (Amsonia *) kasvi

Esimerkkilauseet

Kun kylmät tuikki tähdet taivaan, niin Jeesus syntyi ihmisvaivaan, ja aasit, härjät hengellänsä lämmitti häntä seimessänsä.

Anatole France, Kuningatar Hanhenjalan ravintola

Toki yksi toivo tuikki: kasvoi neiti kaunohaps yössä linnan yrttitarhan, aatosteni armas laps; kun hän istui ikkunalla, maa ja ilma iloitsi, kun hän lauloi laiturilla, meri, metsä kuunteli.

Eino Leino, Kootut teokset V

Alan tähdistä tuikki muun muassa Mary Hannikainen.

Wikipedia: Suomi 1930-luvulla

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivituikki
Genetiivituikin
Partitiivituikkia
Essiivituikkina
Translatiivituikiksi
Inessiivituikissa
Elatiivituikista
Illatiivituikkiin
Adessiivituikilla
Ablatiivituikilta
Allatiivituikille
Abessiivituikitta