tu­ni­ka

Pulskea naisihminen, jolla oli päällänsä korko-ompeluilla koristeltu, purpurareunuksinen, huikasevan valkoinen tunika, seisoi hänen edessänsä ja nauroi ääneensä, kun legaatti välinpitämättömänä katsoa tuijotti häneen hetkisen.

Hän nojasi tulkkinsa käsivarteen, jälessään iso punainen kantotuoli, joka oli koristettu töyhdöillä ja peilillä, ja yllään konsulin tunika, jalassa puolisaappaat, ympärillään liktoreja.

Naisten pukuun kuului pitkä musta tunikan kaltainen paita, pitkät tummat housut, tumma peite, hopearenkaiden koristama musta nahkapäähine sekä nahkasta, huovasta tai kutomalla valmistetut saappaat.