Asiasanasto.fi

tur­kin­kie­li­nenadjektiivi

/ˈturkinˌkie̯linen/

sisältää sanat: turkka + kieliä

Merkitykset

  1. 1.turkin kieltä äidinkielenään puhuva tai muuten hyvin osaava
  2. 2.turkiksi esitetty tai tapahtuva, turkin kielellä oleva

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.Turkish

Esimerkkilauseet

Kauppias näytti Bagdadista saamansa turkinkielisen passin, ja minä yritin puijata heitä eräällä suosituskirjeellä, jonka olin saanut sisä-asiain ministeri Jahija Khanilta Teheranissa, ja joka kyllä sisälsi ainoastaan sen, että minä persialaisilla asemilla saisin parhaat saatavissa olevat hevoset, mutta kun turkkilaiset eivät osanneet lukea persiaa, niin olihan sisällys vähemmän arvoinen.

Sven Hedin, Matkamuistelmia Persiasta Mesopotamiasta ja Kaukaasiasta

Koska oli otaksuttu, että jokin asiapaperi saattoi olla arabian-, uuskreikan- tai turkinkielinen, oli eduskunnan tulkki saapuvilla.

vanh. Alexandre Dumas, Monte-Criston kreivi

Korviensa takia eläintä kutsutaan myös karakali -nimellä, joka tulee turkinkielisestä mustaa korvaa tarkoittavasta sanasta karakulak.

Wikipedia: Aavikkoilves

Englanninkieliset vastineet

  • Turkish

Esiintymistiheys

197 esiintymää, 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.7
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviturkinkielinen
Genetiiviturkinkielisen
Partitiiviturkinkielistä
Essiiviturkinkielisenä
Translatiiviturkinkieliseksi
Inessiiviturkinkielisessä
Elatiiviturkinkielisestä
Illatiiviturkinkieliseen
Adessiiviturkinkielisellä
Ablatiiviturkinkieliseltä
Allatiiviturkinkieliselle
Abessiiviturkinkielisettä

Riimit

-ielinen

Kaikki riimit