tus­kau­tu­a

verbi/ˈtuskɑu̯tuɑˣ/
Jaa

Johdettu sanasta: tuska

Merkitys

(englanniksi)
  1. (intransitive)to grow impatient

Esimerkkilauseet

Noin lausui hän ja viipyvi; kyynele Pidetty puhkesi hänen silmistään, Ja kädestä nyt ottaen poikaansa Rukoilevaisen muodolla lausui taas: "Nyt olet, Dmitri, ainoa poikani, Sä vaikka olet riemuton, kamala, Sinuhun turvautuu jalo sukumme, Et tuskautua saa, etkä hukkua.
— Johan Ludvig Runeberg, Nadeschda
Siitä lähtien tuli tytölle yhä kiireempi, jotta sekä hevonen, että kyyditsiä mieli tuskautua.
— Fredrika Pietilä, Kihlatut

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52, vokaalivaihtelutyyppi F

MuotoTaivutus
Infinitiivituskautua
Ind. prees. yks. 1.tuskaudun
Ind. imperf. yks. 3.tuskautui
Kond. prees. yks. 3.tuskautuisi
Pot. prees. yks. 3.tuskautunee
Imperat. prees. yks. 3.tuskautukoon
Akt. 2. partisiippituskautunut
Pass. imperf.tuskauduttiin

Riimit

-uɑ

Kaikki riimit

Lähteet