tuukisubstantiivi
/ˈtuːki/
Merkitys
- 1.(arkikieltä)(murteellinen)pöytäliina, liina
Etymologia
ruotsin duk
Esimerkkilauseet
— Ei suikaan ryökinällä ole sitten mutisemista, jos laitetaan tuuki.
— Hah hah haa — — — han e tuuki!
Ykä asuu viidakkoperheensä kanssa, johon kuuluvat hänen paras kaverinsa Apina, hurjan idealistinen ympäristönsuojelija Ursula, muodin orja Magnolia, Ykän uskollinen norsu Musti ja pitkäaikainen ystävä Tuuki -lintu.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 5
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | tuuki |
| Genetiivi | tuukin |
| Partitiivi | tuukia |
| Essiivi | tuukina |
| Translatiivi | tuukiksi |
| Inessiivi | tuukissa |
| Elatiivi | tuukista |
| Illatiivi | tuukiin |
| Adessiivi | tuukilla |
| Ablatiivi | tuukilta |
| Allatiivi | tuukille |
| Abessiivi | tuukitta |
Riimit
-uːki
Kaikki riimit