lii­na

erisnimi, substantiivi/ˈliːnɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

lii-na (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 8 064. yleisin sana

Merkitykset

substantiivi

  1. jonkin peitteenä käytettävä kangaskappale, esim. pöytäliina, huivi
  2. kangaskappale, jolla voidaan peittää hiukset, pääliina, huivi
  3. (merenkulku)alle 3 cm läpimittainen punottu tai palmikoitu nuora
  4. kankainen tavaroiden sitomiseen ja kiinnittämiseen tarkoitettu köyttä vastaava nauha, vetoliina, kiinnitysliina, kuormaliina
  5. pitkä köysi, jonka avulla hevosta voidaan juoksuttaa ympyrällä, juoksutusliina
  6. kalaverkon pyytävä osa
  7. (tekstiili) pellava, pellavakuitu, myös hamppu, hampukuidun ja -kankaan nimitys savolais- ja karjalaismurteissa sekä karjalan kielessä ja muissa itäisissä lähisukukielissä

erisnimi

  1. eräs naisen etunimi

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Iske nyt koivunen sakara, Petäjäinen selkä lyövös, Jänne liina lippaellos, Laske kohti ja kovasti; Min käsi alentanevi, Sen nuoli ylentäköhön, Min käsi ylentänevi, Sen nuoli alentakohon!
— Elias Lönnrot, Suomen kansan muinaisia loitsurunoja
Agricolan luettelemista jumaluusolennoista Egres "herneet, pavut, nauriit loi, kaalit, liinat ja hamput edestoi".
— Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto
Aiheita olivat mm. ruoka talosta, rahapalkkaa, vaatteita, liinaa, saappaita, pieksuja sekä eri elintarvikkeita ja polttopuita.
— Wikipedia: Piika

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan liina lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Edessään kantoi hän liinalla peitettyä tinamaljaa, jossa kuninkaan iltaruoka oli.
— Verner von Heidenstam, Karoliinit
Silloin nuorin veli levitti liinan pöydälle ja ajatteli kaikenlaisia herkkuja.
— Joel Lehtonen, Ilvolan juttuja
Ja minä jäin yksin parturin kanssa, joka yhä vielä vapisten kiinnitti liinan kaulaani.
— Anatole France, Vallankumouskertomuksia
Kainalossa kantoi hän liinaan käärittyä laatikkoa sekä olallaan pitkää pussia.
— Aura, Vuosisatojen perintö I

Etymologia

1liina1 – pellava, hamppu; liinavaate, huivi; (verkon) havas

Alkuperä
Lainasana (germaaninen)
Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Levinneisyys
yleinen
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä
  1. suomiliina
  2. germaaninenvertaa muinaisnorja lín, nykynorja, nykyruotsi lin ’pellava, palttina; huivi’

Samalta (skandinaavinen) taholta myös → saame liiˈdne ’pellavakangas, huivi’; luulajansaame lii´na ’pellavakangas’ kuitenkin luultavasti ← suomi.

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenlīna ’hamppu’, līnakko ’ruskea mutta vaaleaharjainen hevonen’
karjalaliina ’hamppu; nuotan tai verkon havas’, liinakko ’vaaleaharjainen hevonen’
lyydiĺīn
vepsälin ’hamppu’

2liina2 – köysi, nuora

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: lina)
Vanhin tieto
Albin Stjerncreutz, 1863
Levinneisyys
paikoin Etelä-Suomi

Lainalähde: ← nykyruotsi lina ’sama merkitys’, alkuaan ’pellavalanka’ (← germaaninen *līniōn ’pellavainen’). Samalta taholta (tai keskialasaksa līne →) myös viro liin, liivi līn ’köysi, nuora’. Vertaa liina1, liina3, linja.

3liina3 – pitkäsiima

Alkuperä
Lainasana (nykynorja: lina)
Levinneisyys
Ruija
  1. suomiliina
  2. nykynorjalina ’nuora, köysi; pitkäsiima’

Tästä myös pohjoissaame liidˈnâ, liina ja pohjois- eli vienankarjala liina ’pitkäsiima’. Vertaa liina2.

Englanninkieliset vastineet

  • bandana
  • bandanna
  • linen

Esiintymistiheys

19 327 esiintymää · 7.4 / milj.

Suomi24
7.4
Sanomalehdet
11.7
Aikakauslehdet
10.3
Wikipedia
4.5
Reddit
2.4
Tekstitykset
4.4

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9 (kala)

Yleisimmät: liina 33 % · liinan 14 % · liinat 14 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-iːnɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Liina. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/liina