- Alkuperä
- Englantilainen lainasana
Lainasana, jonka lähteenä englannin tune ’tuunata; virittää’, johdos sanasta tune ’viritys; laulu, sävel; nuotti’, variantti sanasta tone ’nuotti, äänensävy, ääni’, jonka pohjana on latinan tonus ’sävel, ääni; jännitys’ ← kreikan tónos ’sävel, ääni, äänen nostaminen ja laskeminen; jännittäminen; köysi’, joka liittyy verbiin teínein ’jännittää’.