tylt­sä

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. tylsä

Etymologia

Sanakirjassa
Rinnakkaismuoto, käsitellään sanan tylsä yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, viro, liivi

Alkuaan ehkä sanan tyly yhteyteen kuuluvia johd:ia, kuten myös s.v. tylkeä ja tylppä main. sanat.

Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinentültsä ’tylsä, huonosti leikkaava; huono kulkemaan (hevonen)’, tültsedä ’tylsistyä’
karjalatylttšä, ‑i ’tylsä; laiska, saamaton; taitamaton, hidas’, tyltšetä ’tylsyä’, tylttšyö ’sama merkitys; kyllästyä’
lyyditültše̮ ’tylsä’
vepsät́üuts, t́üĺts ’tylsä; tylsämielinen’, t́üutstuda ’tylstyä’
viro(Wied) tülts, tilts ’tylsä, tylppä; heikko (aisti); avuton, tyhmä’ (suomi murremuotoon tynsä vertaa lisäksi viro tönts ’tylsä’, murt. tünts ’heikko, hämärä (näkö)’)
liivitē̮l(d)za ’tylsä (teräase); härskiintynyt’

(suomi → pohjoissaame dilˈse (ruotsinsaame luulajansaame) ’tylsä (teräase); haluton, nirso; heikko (R Lu)’; suomi karjala → inarinsaame tulcce (koltansaame kildininsaame) ’tylsä; tyhmä; penseä; huono syömään’).

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Tyltsä. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/tyltsä