- Vanhin tieto
- 1743
- Levinneisyys
- paikoin murt.
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, vepsä, vatja, viro, liivi
Samaa alkuperää on ilmeisesti myös tylmä (LönnrLis 1886; kaakkoismurteet) ’tylsä (teräase)’, tylmeä (Juva) ’tyly, ynseä’ (kontam. ?), jota on verrattu pohjoissaamen sanaan dolˈbme ’haluton, vastahakoinen (ruoan suhteen); hidas’. Yhtymäkohtia tuntuu olevan lisäksi sanoihin tyly, tylkeä, tympeä sekä ennen kaikkea tylsä, katso näitä.
Vastineet sukukielissä (6 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | tülppä ’tylppä’ |
|---|---|
| karjala | tylppä ’tylsä; kykenemätön’, tylpäkkä, ‑ö ’tylppä; tylsä; vaivalloinen, huono, työläs; kykenemätön’ |
| vepsä | tülpäk (mon. ‑od) ’tylppä, tylsä’ |
| vatja | tülppä ’tylsä (teräase)’ |
| viro | tülp (g. tülba) ’tylsä’, tülpida ’tylsistyä; kyllästyä, tympääntyä’ |
| liivi | tilp, liivin länsimurre tülp ’tylppä(kärkinen)’ |
(suomi → pohjoissaame dulpâs, luulajansaame tulʿpak ’tylppä’).