Asiasanasto.fi

vaani

substantiivi, verbi

/ˈʋɑːni/

Johdettu sanasta: vaania

Merkitykset

(englanniksi)
  1. 1.Any of the Vanir, the principal deities in Norse mythology, who were opponents of the Æsir.
  2. 2.(active)(connegative)(form-of)(indicative)(present)inflection of vaania:

Esimerkkilauseet

Kauan, kauan on siitä, kun ikuisen kaupungin susi, arkaistinen ja jäykästi irvistelevä, vaani saalista Ikuisen virran ruovistoista!

Joel Lehtonen, Myrtti ja alppiruusu; Punainen Mylly

Silloin peräytyi hän äkkiä taapäin, kuin olisi hän nähnyt myrkyllisen käärmeen, joka vaani tuolla pensaikossa, mutta sitte heittäytyi hän Milanin päälle, tarttui kiinni häneen ja tunki hänet väkisin vaunuihin.

Viktor von Falk, Kuningatar Dragan rakkausseikkailut

Saalistaessaan dinofelis vaani saalistaan piilossa, tappoi sen kaatamalla sen maahan ja puremalla sitä kaulaan, ja lopuksi söi sen rauhassa puussa tai luolassa.

Wikipedia: Dinofelis

Taivutustiedot

Nominatiivivaani
Genetiivivaanin
Partitiivivaania
Essiivivaanina
Translatiivivaaniksi
Inessiivivaanissa
Elatiivivaanista
Illatiivivaaniin
Adessiivivaanilla
Ablatiivivaanilta
Allatiivivaanille
Abessiivivaanitta

Riimit

-ɑːni

Kaikki riimit