vaa­nin­ta

substantiivi/ˈʋɑːnintɑ/
Jaa

Johdettu sanasta: vaania

Merkitys

Etymologia

vaania + johdin -nta

Esimerkkilauseet

Aho vihreä paahteessa auringon salon harhaisan helmassa on, siell' istuvi lukki niin musta kuin yö, vain vaaninta häijyllä työ.
Eino Leino, Kootut teokset III
. Hirven vaaninta. J.
Väinö Voionmaa, Hämäläinen eräkausi

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9, vokaalivaihtelutyyppi J

SijamuotoYksikkö
Nominatiivivaaninta
Genetiivivaaninnan
Partitiivivaanintaa
Essiivivaanintana
Translatiivivaaninnaksi
Inessiivivaaninnassa
Elatiivivaaninnasta
Illatiivivaanintaan
Adessiivivaaninnalla
Ablatiivivaaninnalta
Allatiivivaaninnalle
Abessiivivaaninnatta

Riimit

-ɑːnintɑ

Kaikki riimit

Lähteet