Asiasanasto.fi

vaikeneminen

substantiivi

/ˈʋɑi̯keneminen/

Johdettu sanasta: vaieta

Merkitykset

  1. 1.se, että vaikenee
  2. 2.se, että on vaienneena

Synonyymit

Etymologia

vaieta + johdin -minen

Hierarkia

Yläkäsitteet

Esimerkkilauseet

Miten olikaan, täytyi puhua, vaikeneminen ei käynyt päinsä, ja lopuksi me oikein vilkkaasti juttelimme toistemme kanssa.

Kai Donner, Siperian samojedien keskuudessa vuosina 1911-1913 ja 1914

Jos talo olisi vaipunut maan alle, eivät vanhemmat olisi voineet hämmästyä enemmän kuin he hämmästyivät sitä, että talo ylenkatsottiin, — ja Mildridin vaikeneminen osoitti, että hän oli samaa mieltä.

Björnstjerne Björnson, Kertomuksia

Englanti luopui peine forte et dure 'n käytöstä vuonna 1772, jolloin kaikissa oikeudenkäynnissä vaikeneminen määriteltiin maanpetosoikeudenkäyntien tapaan syyllisyyden tunnustamiseksi.

Wikipedia: Peine forte et dure

Englanninkieliset vastineet

  • silence

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

Nominatiivivaikeneminen
Genetiivivaikenemisen
Partitiivivaikenemista
Essiivivaikenemisena
Translatiivivaikenemiseksi
Inessiivivaikenemisessa
Elatiivivaikenemisesta
Illatiivivaikenemiseen
Adessiivivaikenemisella
Ablatiivivaikenemiselta
Allatiivivaikenemiselle
Abessiivivaikenemisetta

Riimit

-eminen

Kaikki riimit