vai­e­ta

verbi/ˈʋɑi̯.etɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

vai-e-ta (2 tavua) · 6 kirjainta · Suomen kielen 3 049. yleisin sana

Merkitykset

  1. lakata puhumasta, lopettaa puhuminen
  2. hiljentyä tai lakata ilmaisemasta itseään millään tavalla (esim. rauhan solmimisen, kuoleman tms. takia)Aseet vaikenivat.
  3. olla vaiti, ääneti, puhumatta, olla hiljaa
  4. olla kertomatta muille, pitää omana tietonaan

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Hälinä vaikeni vaikenemistaan; se muuttui yksityisten kiljannaksi, sitte muminaksi, viime vihdoin asettui tämäkin ja nyt koroitti Berkow äänensä, joka soi heleänä ja selkeänä kauempanakin seisoville.
— E. Werner, Artturi Berkow
Kun hän nuorilla, kauniilla silmillänsä katsoo minuun ujoillen, joskus kuin surullisesti, vaieten, ja kun hän kiharaisen päänsä silloin johonkin miettien nojaa, niin...
— Irmari Rantamala, Israelitar
Hänen mielestään sukupuolisuhteiden julkinen käsitteleminen, niistä vaikenemisen sijaan, oli omiaan heikentämään "järkevää" häpeäntunnetta, joka niihin tuli luonnonviettien hillitsemiseksi liittyä.
— Wikipedia: Seksuaalimoraali

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan vaieta lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

He seisoivat hetkisen vaieten kunnes merimies alkoi moittia itseään karkeudesta.
— Louis Tracy, Seikkailujen saari
Hän vaikeni äkisti ja katseli ympärilleen ensi kerran elämässänsä neuvottomana.
— Lewis Wallace, Ben-Hur
Veikko Aavikko vaikeni hetken, epätietoisena, rohkenisiko lisätä hänen suruaan.
— Jalmari Hahl, Surun tie
Välimaan tytär näytti aivan kuin kokoavan ajatuksiaan ja vaikeni itsepintaisesti.
— Juho Koskimaa, Elämää katsellessa

Etymologia

Levinneisyys
eri tahoilla murt.
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, viro

Lainalähde: germaanista alkuperää, vertaa germaaninen *waika-, muinaisnorja veikr ’pehmeä, heikko’, nykynorja vek, veik ’pehmeä, (liian) taipuisa, veltto, hauras, voimaton, heikko’, muinaisruotsi veker, nykyruotsi vek ’notkea, taipuisa, pehmeä, lauhkea, hento’, saksa weich ’pehmeä; heikko, tunteellinen; nuoska, märkä (lumi)’, anglosaksi wāc ’pehmeä, heikko; veltto; mitätön, kehno’.

itämerensuomalaisen sanueen oletettu kantasana on *vaikka ’hiljainen, äänetön’, jolle on puolestaan ehdotettu

Katso myös vaiti.

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenvaiketa ’rauhoittua, tyyntyä’
karjalavaikkaine ’äänetön, vaiti’, vaikastuo ’vaieta’
lyydivaikkańi ’vaiti, ääneti’, vaikastuda ’vaieta’
vepsävaikńe ’hiljainen, äänetön; hiljaa, salaa’, vaikastuda, vaikištuda ’vaieta’
–? vatja vaige̮da ’vaipua’
viro(Wied) vaikneda ’rauhoittua, tyyntyä’, vaik (Wied; g. vaiga, vaigi, vaigu) ’hiljainen, rauhallinen’, vaikne ’sama merkitys’, vaiki ’vaiti’, vaikida ’vaieta’

(suomi → luulajansaame vaihkētit ’mennä äkkiä ohi, tauota’, inarinsaame vajkkaniđ ’vaieta, hiljetä’).

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.fall, silent, be
  • ruotsiförtiga, tiga
  • ranskataire, se taire
  • venäjäмолчать, замолчать
  • virovaikima
  • puolazamilknąć, milczeć

Hierarkia

Yläkäsitteet

Alakäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • clam up
  • hold in
  • quiesce
  • quiet down
  • fall
  • silent
  • be

Esiintymistiheys

75 030 esiintymää · 28.6 / milj.

Suomi24
31.6
Sanomalehdet
15.0
Aikakauslehdet
14.4
Wikipedia
6.5
Reddit
17.2
Tekstitykset
20.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 72 (vanheta), vokaalivaihtelutyyppi D

Yleisimmät: vaikenee 18 % · vaieta 17 % · vaietaan 11 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin vaieta taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minävaikenenvaikeninolen vaiennutolin vaiennut
sinävaikenetvaikenitolet vaiennutolit vaiennut
hänvaikeneevaikenion vaiennutoli vaiennut
mevaikenemmevaikenimmeolemme vaienneetolimme vaienneet
tevaikenettevaikenitteolette vaienneetolitte vaienneet
hevaikenevatvaikenivatovat vaienneetolivat vaienneet
passiivivaietaanvaiettiinon vaiettuoli vaiettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minävaikenisinolisin vaiennut
sinävaikenisitolisit vaiennut
hänvaikenisiolisi vaiennut
mevaikenisimmeolisimme vaienneet
tevaikenisitteolisitte vaienneet
hevaikenisivatolisivat vaienneet
passiivivaiettaisiinolisi vaiettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinävaikene—
hänvaietkoonolkoon vaiennut
mevaietkaamme—
tevaietkaa—
hevaietkootolkoot vaienneet
passiivivaiettakoonolkoon vaiettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minävaiennenlienen vaiennut
sinävaiennetlienet vaiennut
hänvaienneelienee vaiennut
mevaiennemmelienemme vaienneet
tevaiennettelienette vaienneet
hevaiennevatlienevät vaienneet
passiivivaiettaneenlienee vaiettu

Infinitiivit

1. infinitiivivaieta
1. inf. pitkä muotovaietakseen
2. inf. inessiivivaietessa
2. inf. inessiivi, passiivivaiettaessa
2. inf. instruktiivivaieten
3. inf. inessiivivaikenemassa
3. inf. elatiivivaikenemasta
3. inf. illatiivivaikenemaan
3. inf. adessiivivaikenemalla
3. inf. abessiivivaikenematta
3. inf. instruktiivivaikeneman
4. infinitiivivaikeneminen
5. infinitiivivaikenemaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippivaikeneva
Passiivin 1. partisiippivaiettava
Aktiivin 2. partisiippivaiennut
Passiivin 2. partisiippivaiettu
Agenttipartisiippivaikenema
Kieltopartisiippivaikenematon

Riimit

-ɑietɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Vaieta. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/vaieta