vai­vaa­ja

substantiivi/ˈʋɑi̯ʋɑːjɑ/
Jaa

Johdettu sanasta: vaivata

Merkitys

  1. henkilö, joka vaivaa

Etymologia

vaivata + johdin -ja

Esimerkkilauseet

muistot ajan sen, kun maamies, auraltansa ajettuna, löys vain ruumiita majastaan, kun korvessa hän petoin kanssa vaivaajain sadat piinasurmat vältti vaan!
— F. M. Franzén, Valikoima runoelmia
kiiruhti Matti rauhoittelemaan, ettei enää turhaan näin myöhällä olisi vaivattu vanhaa vaivaajaa.
— Urho Karhumäki, Halki vuoren

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiivivaivaaja
Genetiivivaivaajan
Partitiivivaivaajaa
Essiivivaivaajana
Translatiivivaivaajaksi
Inessiivivaivaajassa
Elatiivivaivaajasta
Illatiivivaivaajaan
Adessiivivaivaajalla
Ablatiivivaivaajalta
Allatiivivaivaajalle
Abessiivivaivaajatta

Riimit

-ɑiʋɑːjɑ

Kaikki riimit

Lähteet