va­leh­te­le­mi­nen

substantiivi/ˈʋɑlehteleminen/
Jaa

6 tavua · 14 kirjainta · taivutustyyppi 38 (nainen)

Johdettu sanasta: valehdella

Merkitys

  1. teonnimi verbistä valehdella

Esimerkkilauseet

Valehteleminen oli tarve, vimma, huvi siinä määrin, että kun hän sanoi eilen kulkeneensa kadun oikeata puolta, täytyi uskoa, että hän oli kulkenut vasenta.
— Gustave Flaubert, Rouva Bovary
Ja sitten puhuttiin hänelle ylellisyydestä, että se on syntiä, yhtä suuri synti kuin valehteleminen ja varastaminen, joista kaikista Jumala ankarasti rankaisee!
— Teuvo Pakkala, Lapsia
Valehteleminen ei ole minun vakaumukseni mukaista.
— Vilho Helanen, Sarastus
Seurausetiikan kannattaja voi esimerkiksi väittää, että valehteleminen on väärin, jos se tekee jonkun onnettomaksi, ja deontologisen etiikan kannattaja voi sanoa valehtelemisen olevan jo periaatteellisella tasolla väärin.
— Wikipedia: Eläinten oikeudet
Itselleen valehteleminen voi aiheuttaa epävarmuuden tunteiden pahenemista, ahdistusta, alentunutta itsetuntoa ja eristyneisyyden tunnetta.
— Wikipedia: Valehtelu

Etymologia

valehdella + johdin -minen

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

Yleisimmät: valehteleminen 68 % · valehtelemisen 21 % · valehtelemiseen 9 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-inen

Kaikki riimit

Lähteet