va­leh­te­le­mi­nen

substantiivi/ˈʋɑlehteleminen/
Jaa

Johdettu sanasta: valehdella

Merkitys

  1. teonnimi verbistä valehdella

Etymologia

valehdella + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Valehteleminen oli tarve, vimma, huvi siinä määrin, että kun hän sanoi eilen kulkeneensa kadun oikeata puolta, täytyi uskoa, että hän oli kulkenut vasenta.
Gustave Flaubert, Rouva Bovary
Miina huomasi, että tässä ei olisi salaaminen eikä valehteleminen auttanut, ja päätti puhua kaikki aivan suoraan.
Eduard Wilde, Mahtran sota
Jenin pahoihin tapoihin kuuluu valehteleminen, jonka vuoksi hän ajautuukin usein hyvin kiusallisiin tilanteisiin.
Wikipedia: IT-porukka

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivivalehteleminen
Genetiivivalehtelemisen
Partitiivivalehtelemistä
Essiivivalehtelemisenä
Translatiivivalehtelemiseksi
Inessiivivalehtelemisessä
Elatiivivalehtelemisestä
Illatiivivalehtelemiseen
Adessiivivalehtelemisellä
Ablatiivivalehtelemiseltä
Allatiivivalehtelemiselle
Abessiivivalehtelemisettä

Riimit

-inen

Kaikki riimit

Lähteet