Asiasanasto.fi

valtaa

substantiivi, verbi

/ˈʋɑltɑːˣ/

Johdettu sanasta: vallata

Merkitykset

  1. 1.yksikön partitiivi sanasta valta
  2. 2.aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä vallata
  3. 3.indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä vallata
  4. 4.imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä vallata
  5. 5.imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä vallata

Esimerkkilauseet

Hän on ehkä ainoa ihminen, jonka yli sinulla ei ole valtaa, ainoa, jolle sinun täytyy antaa anteeksi, että hän on uskaltanut häväistä sinun vaimoasi.

Viktor von Falk, Kuningatar Dragan rakkausseikkailut

Salomme vaikk' ois täynnä kultaa, Hopeita hyrskyis aaltomme; Vaikk' ois meill' loistoa ja valtaa, Vaan konnan töit' ois muistomme, Kansamme kulkis hylkyteitä, — Ah!

tekijä Usea, Runovihkonen nuorisolle

Riimit

-ɑltɑː

Kaikki riimit