van­hen­nut

adjektiivi
Jaa
Viittaa artikkeliin

van-hen-nut (3 tavua) · 9 kirjainta

Johdettu sanasta: vanha

Merkitys

  1. vanhemmaksi tullutTässä alkaa tuntea itsensä vanhentuneeksi, ei vielä vanhaksi kuitenkaan.

Esimerkkilauseet

Vaan miesi, jo vanhennut toimessaan, Ei päähän oo ehtinyt kuitenkaan.
— Paavo Cajander, Runoelmia
Iikka söi ja syvään huokasi, sairas kiilto väijyi sinisilmistänsä, harmaat hiukset hohti ohimolla, synkkään tuijotti hän yöhön ympärilleen, varhain vanhenneena ruumis huojui.
— Larin-Kyösti, Musta hepo
Sintel haavoittaa lohikäärmettä kuolettavasti, mutta huomaa liian myöhään, että lohikäärme onkin itse asiassa isoksi kasvanut Scales; etsiessään Scalesia Sintel ei huomannut ollenkaan ajan kulumista, ja huomaa itsekin vanhenneensa.
— Wikipedia: Sintel

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan vanhennut lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Setä Baudu astui sisään vanhenneena, kasvot vielä keltaisempina kuin ennen.
— Émile Zola, Naisten aarreaitta
Tosin olivat he kumpikin näinä vuosina vanhenneet, mutta muuttuneet eivät olleet.
— E. Werner, Artturi Berkow

Etymologia

2. partisiippi verbistä vanheta

Liittyvät sanat

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Vanhennut. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/vanhennut