van­hen­tu­nut

adjektiivi/ˈʋɑnhentunut/
Jaa

Johdettu sanasta: vanha

Merkitys

  1. sellainen, joka ei enää ole käytössä suuren ikänsä seurauksena, pois käytöstä oleva

Synonyymit ja vastakohtasanat

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.obsolete
  • ruotsiföråldrad
  • saksaveraltet
  • ranskaobsolète

Esimerkkilauseet

Christophe oli uupunut, palanut, sielullisesti kymmenen vuotta vanhentunut, — mutta pelastunut.
— Romain Rolland, Jean-Christophe IX Palava pensas
Huomasin hänen vanhentuneen, tuon äiti kultani, siitä kuin hänet viimeiksi näin; mutta siskoni, jotka jätin pieninä tyttösinä, olivat nyt hehkeitä neitosia.
— Dimítrios Vikélas, Lukís Láras
Miliisi ei kyennyt estämään rikollisuuden kasvua, koska sen lainsäädäntö, välineistö ja koulutus olivat vanhentuneita, ja itse miliisi oli korruptoitunut.
— Wikipedia: Venäjän mafia

Englanninkieliset vastineet

  • bad
  • cold
  • overaged
  • old-hat
  • outdated
  • dated
  • obsolete
  • stale

Taivutustiedot

Taivutusluokka 47

SijamuotoYksikkö
Nominatiivivanhentunut
Genetiivivanhentuneen
Partitiivivanhentunutta
Essiivivanhentuneena
Translatiivivanhentuneeksi
Inessiivivanhentuneessa
Elatiivivanhentuneesta
Illatiivivanhentuneeseen
Adessiivivanhentuneella
Ablatiivivanhentuneelta
Allatiivivanhentuneelle
Abessiivivanhentuneetta
aiheet:

Lähteet