van­hen­tu­mis­ai­ka

substantiivi/ˈʋɑnhentumisˌɑi̯kɑ/
Jaa

Merkitys

  1. (oikeustiede) laissa säädetty tai sopimuksessa määritelty jonkin oikeuden raukeamisaika

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

"Tällaisissa tapauksissa ei luullakseni ole mitään vanhentumisaikaa, herra Blenkinsop.
— J. S. Fletcher, Kadonnut mies
Tällöin rangaistusta ei saa tuomita, jos rangaistukseen tuomitsemisen estävä vanhentumisaika ylittyy.
— Wikipedia: Rikos

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivivanhentumisaika
Genetiivivanhentumisajan
Partitiivivanhentumisaikaa
Essiivivanhentumisaikana
Translatiivivanhentumisajaksi
Inessiivivanhentumisajassa
Elatiivivanhentumisajasta
Illatiivivanhentumisaikaan
Adessiivivanhentumisajalla
Ablatiivivanhentumisajalta
Allatiivivanhentumisajalle
Abessiivivanhentumisajatta

Riimit

-ɑikɑ

Kaikki riimit

Lähteet