vanhentumisaika
substantiivi/ˈʋɑnhentumisˌɑi̯kɑ/
Merkitys
- 1.(oikeustiede) laissa säädetty tai sopimuksessa määritelty jonkin oikeuden raukeamisaika
Liittyvät sanat
Esimerkkilauseet
"Tällaisissa tapauksissa ei luullakseni ole mitään vanhentumisaikaa, herra Blenkinsop.
Tällöin rangaistusta ei saa tuomita, jos rangaistukseen tuomitsemisen estävä vanhentumisaika ylittyy.
Taivutustiedot
| Nominatiivi | vanhentumisaika |
| Genetiivi | vanhentumisajan |
| Partitiivi | vanhentumisaikaa |
| Essiivi | vanhentumisaikana |
| Translatiivi | vanhentumisajaksi |
| Inessiivi | vanhentumisajassa |
| Elatiivi | vanhentumisajasta |
| Illatiivi | vanhentumisaikaan |
| Adessiivi | vanhentumisajalla |
| Ablatiivi | vanhentumisajalta |
| Allatiivi | vanhentumisajalle |
| Abessiivi | vanhentumisajatta |
Riimit
-ɑikɑ
Kaikki riimit