Asiasanasto.fi

vanko

substantiivi

/ˈʋɑŋko/

Merkitys

  1. 1.salko, jonka päähän on kiinnitetty rautakoukku esim. kasken viertämistä varten, palohakaTarmotoinna oli Olga kaivossa, jonka vangolla ja kaivokapalla yhtähaavaa nostamalla hänet saatiin pelastetuksi. (Kaarle Karikko: Onnelan Onni, 1884)

Esimerkkilauseet

Joukka oli syöksynyt mielettömänä vanko kourassa häntä kohti, mutta pysähtynyt neuvottomana vierelle, kun vanhus oli jäänyt maahan kiven viereen, kurjana ja voimattomana kuin köyhin kalalappi seitapahtansa eteen.

Lauri Haarla, Marketan kosto

Waan jos tahdit tansissakin Kyllä oikein osaavat, Niin ei säästä sormiansa 195 Talikkoonkan tarttumasta; Ei lapio paljo paina Ajallakin ollessansa, Eikä vanko varsinkahan Rasita roviomailla.

Elias Lönnrot, Mehiläinen 1837

Samaan aikaan venäläinen tiedemies Ivan Vanko on kehittänyt samanlaista teknologiaa ja rakentanut omia aseitaan kostaakseen Starkin perheelle, liittoutumalla tämän kilpailijan Justin Hammerin kanssa.

Wikipedia: Iron Man 2

Esiintymistiheys

80 esiintymää, 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.1
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.3

Taivutustiedot

Nominatiivivanko
Genetiivivangon
Partitiivivankoa
Essiivivankona
Translatiivivangoksi
Inessiivivangossa
Elatiivivangosta
Illatiivivankoon
Adessiivivangolla
Ablatiivivangolta
Allatiivivangolle
Abessiivivangotta

Riimit

-ɑŋko

Kaikki riimit