varsinaiskarjala
substantiivi/ˈʋɑrsinɑi̯sˌkɑrjɑlɑ/var-si-nais-kar-ja-la (6 tavua) · 16 kirjainta
Yhdyssana: varsinainen + -ska
Merkitys
- yksi karjalan kielen kolmesta päämurteesta; jakautuu vienaan (vienalaismurteisiin) ja eteläkarjalan murteeseen. Kielitunnus krl.
Synonyymit
Esimerkkilauseet
Myös verbien persoonataivutuksessa on eroja: varsinaiskarjalassa sanotaan myö mänimä, työ mänijä, livvissä myö menimmö, työ menittö.Livvissä yksikön ensimmäisen persoonan pronominit ovat minä, sinä, häi, varsinaiskarjalassa mie, šie, hiän.Hän todistaa, että lyydin kieli täyttää itsenäisen kielimuodon kriteerit, ja varhaislyydin pohjalta ovat kehittyneet aunuksenkarjalan kieli eli livvi, osa varsinaiskarjalan murteita ja vepsän kielen pohjois - eli äänisvepsän murre.Etymologia
Liittyvät sanat
Taivutustiedot
Taivutusluokka 12 (kulkija)
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-ɑrjɑlɑ
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Varsinaiskarjala. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/varsinaiskarjala