vie­nous

substantiivi/ˈʋie̯nous/
Jaa

Johdettu sanasta: vieno

Merkitys

  1. se, että on vieno

Etymologia

vieno + johdin -us

Esimerkkilauseet

Vaan siellä seisoi lasta kuus, Ne tulleet oli jostain kaukaa, Niill' enkelin ol' ihanuus, Ja vienous ja iloisuus, Ne oli kuusi orpo raukkaa.
Zacharias Topelius, Lukemisia lapsille 1
Hän oli muhkea nuori mies, rotevavartaloinen ja hartehikas, mutta vyötäisiltään solakka ja hänen kasvonsa ilmaisivat samalla kertaa sekä vienoutta että tarmoa.
C. Georg Starbäck, Engelbrekt Engelbrektinpoika I
Hänen runojaan leimaa tunteen vienous ja sanonnan sujuvuus.
Wikipedia: Bernart de Ventadorn

Taivutustiedot

Taivutusluokka 40

SijamuotoYksikkö
Nominatiivivienous
Genetiivivienouden
Partitiivivienoutta
Essiivivienoutena
Translatiivivienoudeksi
Inessiivivienoudessa
Elatiivivienoudesta
Illatiivivienouteen
Adessiivivienoudella
Ablatiivivienoudelta
Allatiivivienoudelle
Abessiivivienoudetta

Riimit

-ienous

Kaikki riimit

Lähteet