Asiasanasto.fi

e­pä­hie­noussubstantiivi

/ˈepæˌhie̯nous/

Yhdyssana: epä- + hienous

Johdettu sanasta: hienous

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. 1.tahditon tai karkea käytöstapa, josta puuttuu hienostuneisuus

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Hierarkia

Yläkäsitteet

Esimerkkilauseet

Silloin saattoivat muutoin lempeät ja miettivät silmät toisinaan lingota kysyjään suorastaan vihaisen katseen, vaikka mokoma kysyjä sitä tuskin huomasi, kuten yleensä ihminen, jolla ei ole riittävää hienotunteisuutta, ei havaitse epähienoutensa seurauksia.

Heikki Välisalmi, Kohtalon koura

Ja tuollainen mies, voi Dumas mietiskellä, saattaisi kateuden kiihdyttämänä, kannustamana, pystyä mihin epähienouteen, ilkityöhön, rikokseen tahansa, tyydyttääkseen intohimonsa ja ollakseen ainoa ihminen koko maailmassa, jolla on kunnia omistaa "Erakko".

Alexandre Dumas, Musta tulpaani

Englanninkieliset vastineet

  • crudeness

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviepähienous
Genetiiviepähienouden
Partitiiviepähienoutta
Essiiviepähienoutena
Translatiiviepähienoudeksi
Inessiiviepähienoudessa
Elatiiviepähienoudesta
Illatiiviepähienouteen
Adessiiviepähienoudella
Ablatiiviepähienoudelta
Allatiiviepähienoudelle
Abessiiviepähienoudetta

Riimit

-ienous

Kaikki riimit