- Alkuperä
- Lainasana (nykyruotsi: vinkel)
- Vanhin tieto
- Christfrid Ganander, 1786
- Slangissa
- 1900 lähtien
- Levinneisyys
- laajalti murt.
Lähtökohta: ← nykyruotsi vinkel ’kulma; soppi; mutka, polveke’ ← keskialasaksa winkel, muinaisyläsaksa winkil, nykysaksa Winkel, anglosaksi wincel ’kulma, mutka’; samaa alkuperää kuin s.v. vinkata mainitut germaaninen sanat.
Samaa juurta olevia sanoja
Helsingin slangissa
vinkkeli ’suorakulma; kadunkulma’
← ruotsi vinkel ’kulma, nurkka; näkökulma’, rätt vinkel ’suora kulma’ (← keskialasaksa winkel ’kulma’).