vir­kus­tu­a

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. virkistyä

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan virkku yhteydessä
Vanhin tieto
1706
Vastineita
karjala, vatja, viro

Samaa alkuperää kuin virkeä, vireä ja virota, katso näitä. — suomi → pohjoissaame virˈku, virˈkui (inarinsaame koltansaame) ’nopea, reipas, virkku, eloisa’.

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalavirkku ’virkku, uuttera’
vatjavirkku (Lauri Kettusen aineistosta) ’virkku’ (nämä ? ← suomi)
virovirk (g. virgu, virga) ’reipas, vilkas, ahkera’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Virkustua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/virkustua