virk­ku

adjektiivi/ˈʋirkːu/
Jaa
Viittaa artikkeliin

virk-ku (2 tavua) · 6 kirjainta

Merkitys

  1. virkeäSen verran virkku ja hyvä on tämä tamma, että ei taida joutaa minulta vaihtoon.

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Opettajatar, jonka huomenna virkkuna ja pirteänä piti tarttua työhön, valvoi entisyyttä ajatellen sensijaan, että olisi nukkunut ja koonnut voimia.
— Marja Salmela, Lyhyt tarina nuoresta tytöstä
Tuosta tunnen virkun miehen, Pian söi, välehen kenki, Pian pistihen pihalle, Terävähän töille lähti.
— Osmo Iisalo, Suomen kansan eläinkirja
Uimahallin lisäksi Virkusta löytyy tennishalli, keilahalli, painisali, kunto - ja voimailusali, sekä kahvila.
— Wikipedia: Virkku

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan virkku lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Etymologia

Vanhin tieto
Elias Lönnrot, 1880
Levinneisyys
Länsi-Uusimaa, osin Varsinais-Suomi ja kaakkoismurteet
Vastineita
karjala, vatja, viro

Samaa alkuperää kuin virkeä, vireä ja virota, katso näitä. — suomi → pohjoissaame virˈku, virˈkui (inarinsaame koltansaame) ’nopea, reipas, virkku, eloisa’.

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalavirkku ’virkku, uuttera’
vatjavirkku (Lauri Kettusen aineistosta) ’virkku’ (nämä ? ← suomi)
virovirk (g. virgu, virga) ’reipas, vilkas, ahkera’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lue myös Kotuksen kirjoitus virkata, virkkoa, virkku.

Yhdyssanat ja johdokset

Esiintymistiheys

1 552 esiintymää · 0.6 / milj.

Suomi24
0.6
Sanomalehdet
2.2
Aikakauslehdet
1.2
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo), vokaalivaihtelutyyppi A

Yleisimmät: virkku 58 % · virkkuna 16 % · virkuille 8 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-irkːu

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Virkku. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/virkku