vi­ti

substantiivi/ˈʋiti/
Jaa
Viittaa artikkeliin

vi-ti (2 tavua) · 4 kirjainta

Merkitys

  1. vastasatanut kevyt pakkaslumi

Esimerkkilauseet

Laske Ukko uutta lunta, Visko hienoa vitiä, Lunta korjan luikutella, Vitiä re'en vilata, Peitä maalta marjan varret, Kattele kanervan varret!
— Elias Lönnrot, Suomen kansan muinaisia loitsurunoja
Silloin kuului huikea, kimeä kiljahdus, sellainen, jonka koirilleen päästää ilveksenpyytäjä, huomattuaan vasta sataneessa vidissä pedon jäljet.
— Samuli Suomalainen, Kevään ajoilta
Suomen kielessä on esimerkiksi sellaisia lunta tarkoittavia sanoja kuin sohjo, räntä, tykky, viti, nuoska, kohva ja tiera.
— Wikipedia: Lumi

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan viti lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Substantiivit
Satoi ukko uutta lunta, Palvanen vitiä viskoi.
— Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto
Se sijaitsee valtion suurimman saaren, Viti Levun, läntisissä osissa.
— Wikipedia: Nadi
Kaupunki sijaitsee Viti Levun saaren kaakkoisrannalla.
— Wikipedia: Suva

Etymologia

1viti1 – vasta satanut kevyt pakkaslumi; pakkaslumen pinnalla kimaltelevat kiteet

Vanhin tieto
Daniel Juslenius, 1745
Levinneisyys
laajalti murt.
Vastineita
karjala, lyydi, pohjoissaame
Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalaviti ’kevyt pakkaslumi’, vitiseä ’kevyt lumisade’
lyydivid́i ’viti(lumi), vastasatanut lumi’

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame vâccâ (eteläsaame uumajansaame piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame) ’vitilumi, vastasatanut lumi, (Kld myös) lumi; lumimyrsky (E)’

. itämerensuomalaisen sanan äänneasun perusteella (ei ‑ti → ‑si muutosta) kyseessä voi olla myös vanha laina ← kantasaame Tähän myös vitivalkea, ‑valkoinen (murt. yleinen) ’valkeakuin viti, aivan valkoinen’, jonka pohjalta on edelleen syntynyt esimerkiksi vitisiloinen (paikoin Etelä-Pohjanmaa) ’(aivan) sileä’.

Samaa juurta olevia sanoja

2viti2 – kitinä

Sanakirjassa
Käsitellään sanan vitistä yhteydessä
Vanhin tieto
Daniel Juslenius, 1745
Vastineita
karjala, lyydi, vepsä, viro

Onomat. sanoja.

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalavitšissä ’vikistä, kitistä’
lyydividžaita, vidžistä ’sama merkitys’
vepsävidžeita, vižeita ’sama merkitys’
virovidiseda, vidistada ’visertää, sirkuttaa; suhista; kulkea nopeasti’, vidin ’viserrys; suhina’.

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Esiintymistiheys

509 esiintymää · 0.2 / milj.

Suomi24
0.2
Sanomalehdet
0.5
Aikakauslehdet
0.5
Wikipedia
0.7
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 5 (risti), vokaalivaihtelutyyppi F

Yleisimmät: viti 72 % · vidin 18 % · vitien 5 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-iti

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Viti. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/viti