voi­vut­taa

verbi/ˈʋoi̯ʋutːɑːˣ/
Jaa

Merkitys

(englanniksi)
  1. (transitive)to tire, to exhaust, to wear, to wilt

Esimerkkilauseet

Auringonsäteet voivuttivat hänet puolittaiseen horrokseen.
Olli Karila, Ylämaan kultaa
Suloinen uupumus, pelastuminen jostakin hirvittävästä ja uusi hyvä turvallisuuden tunto voivuttivat hänet unentapaiseen horrokseen.
Lauri Haarla, Ritvalan ilovalkeat

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53, vokaalivaihtelutyyppi C

MuotoTaivutus
Infinitiivivoivuttaa
Ind. prees. yks. 1.voivutan
Ind. imperf. yks. 3.voivutti
Kond. prees. yks. 3.voivuttaisi
Pot. prees. yks. 3.voivuttanee
Imperat. prees. yks. 3.voivuttakoon
Akt. 2. partisiippivoivuttanut
Pass. imperf.voivutettiin

Riimit

-oiʋutːɑː

Kaikki riimit

Lähteet