- Alkuperä
- Kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä latinan vulva, variantti sanasta volva ’vulva; kohtu’, jonka alkuperä on epäselvä.
vul-va (2 tavua) · 5 kirjainta
Jääskeläisen teoksissa ihminen on usein myös aiheena, niissä toistuu jalkoja, pyllyjä, vulvia ja hampaita.Ne esittävät tyyliteltyä naishahmoa, jonka sukupuolipiirteet (kuten rinnat, reidet ja vulva) ovat vahvasti korostetut tai liioitellut.Kun kofferdam - arkki on käsitelty liukastusaineella, sen läpi voidaan suulla stimuloida vulvan tai peräaukon seutua.Lähtökohtana lähinnä latinan vulva, variantti sanasta volva ’vulva; kohtu’, jonka alkuperä on epäselvä.
1 502 esiintymää · 0.6 / milj.
Taivutusluokka 10 (koira)
Yleisimmät: vulva 72 % · vulvaa 19 % · vulvasta 8 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
-ulʋɑ
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Vulva. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/vulva