vuo­hen­miek­ka

Jaa
Viittaa artikkeliin

12 kirjainta

sisältää sanat: vuohi + miekka

Merkitys

  1. kurjenmiekka, iiris

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (balttilainen)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan vuohi yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, vatja, viro
  1. suomivuohi
  2. balttilainenvertaa liettua ožỹs ’vuohipukki’, latvia āzis ’sama merkitys’, muinaispreussi wosee, liettua ožkà ’kuttu’

Linnunnimet suomi taivaanvuohi ’Gallinago gallinago’, inkeroinen taivasvōhi, vōhilintu, vatja taivazvoho, viro taevakits, ‑sikk (kits, sikk ’vuohi’), taevajäär (jäär ’pässi’), taevatall (tall ’pukki’) perustunevat omapohjaisesti luonnonilmiön havainnoimiseen (linnun soidinlennon alassyöksyssä pyrstösulkien synnyttämä ääni muistuttaa mäkätystä), kuten esimerkiksi myös liettua diẽvo ožỹs, latvia (murt.) dieva-āzis (liettua diẽvas, latvia dievs ’jumala’; katso taivas), nykysaksa Himmelsziege ’Gallinago gallinago’. Katso myös vohla.

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenvōhi ’(naaras)vuohi’
vatjavoho ’kuttu; (Tsv myös) pukki’, (Must) mõhõmõõkka ’kurjenmiekka’ (m- ← v-)
virovõhumõõk, Wied myös vohumõõk ’kurjenmiekka’ (viro *võht, *voht, g. võhu, vohu mahdollisesti ← suomi (partit.) vuohta)

Samaa juurta olevia sanoja

Lainalähde: ← germaaninen *mēkja-, vertaa gootti meki (akk.), muinaisnorja mǽkir ’sama merkitys’, nykynorja mækje, fääri megja ’iiris’.

suomi → ruotsinsaame (LÖ) miäka, pohjoissaame miekˈke (inarinsaame koltansaame kildininsaame) ’miekka’.

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenmēkka
karjalamiekka
vatjamē̮kka
viromõõk ’miekka’, kure-, vohu-mõõk ’iiris’
liivimē̮k, liivin länsimurre mīk, (vanh.) mǖk ’miekka’

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Vuohenmiekka. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/vuohenmiekka