Merkitys
- 1.(geologia) vuoren tai vuorijonon syvälle maanpinnan tason alapuolelle ulottuva osa.
Liittyvät sanat
Esimerkkilauseet
Nämä sanat huulillaan kulki hän rannalle päin ja astui vuorenjuurella odottelevaan laivaan.
Harmaana ja kolkkona yleni se siinä kuin puoleksirappeutunut jättiläislinna vilja-, pellava- ja perunapeltojen keskeltä, jotka päivänpaisteisilla paikoilla peittivät vuorenjuurta.
Hirvi ilmaantui eteläisille Arktislle vuorenjuurilla Pohjois -Alaskan sisämaahan Bölling -kaudella, jolloin koivu ja haapa yleistyivät siitepölyissä.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 26
| Nominatiivi | vuorenjuuri |
| Genetiivi | vuorenjuuren |
| Partitiivi | vuorenjuurta |
| Essiivi | vuorenjuurena |
| Translatiivi | vuorenjuureksi |
| Inessiivi | vuorenjuuressa |
| Elatiivi | vuorenjuuresta |
| Illatiivi | vuorenjuureen |
| Adessiivi | vuorenjuurella |
| Ablatiivi | vuorenjuurelta |
| Allatiivi | vuorenjuurelle |
| Abessiivi | vuorenjuuretta |
Riimit
-uːri
Kaikki riimit