1vuori1 – korkea kallioperäinen kohouma
- Vanhin tieto
- Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
- Levinneisyys
- melko yleinen
- Vastineita
- udmurtti, komi, etelämansi, itähanti
(karjala vuori ’vuori’, viro (uud.) voor (g. ‑e) ’moreeniselänne, harju’ ← suomi)
Tässä yhteydessä usein main. obinugrilaiset sanat etelämansi or, itämansi wor, länsimansi (w)ur, pohjoismansi ur ’vuori, vuoren huippu; metsä’ | itähanti ur, etelähanti ür, ur, pohjoishanti wŭr, wur muun muassa ’(metsäinen) vuorenselänne’ ovat ilmeisesti eri alkuperää.
Vastineet sukukielissä (4 kieltä)
Kaukaisemmissa sukukielissä
| udmurtti | vi̮r ’kukkula’ |
|---|
| komi | ve̮r, Jazvan komi eli itäpermjakki vu̇r ’metsä’ |
|---|
| etelämansi | etelämansi wār, itämansi wōr, länsimansi wor, pohjoismansi wɔ̄r ’metsä; (E myös) jalokuusi’ |
|---|
| itähanti | itähanti wor, wŏr ’vuoriharjanne (joenrannalla)’. |
|---|
Samaa juurta olevia sanoja
2vuori2 – pukineen, kotelon tms. sisäpuolta verhoava kangas, nahka tms.; seinän laudoitus
- Alkuperä
- Lainasana (ruotsi)
- Levinneisyys
- laajalti häm- ja itämurteet sekä ymp.
- Vastineita
- inkeroinen
Lainalähde: ← ruotsi, vertaa myöhäinen muinaisruotsi fodher, nykyruotsi foder, murt. myös for, nykynorja, nykytanska foder, for ’vuori’, muinaisnorja fóðr ’(miekan) tuppi, huotra’ ← keskialasaksa vōder ’sama merkitys’ (muinaisyläsaksa fuotar ’sama merkitys’, nykysaksa Futter ’vuori’) ilmeisesti ← indoeurooppalainen *pā- ’suojata’.
viro vooder (g. voodri), liivi uod́ər ’vuori’ ← keskialasaksa; ruotsinsaame (LÖ) fuodar (eteläsaame uumajansaame) ’vuori’ ← skandinaavinen; aik. laina tästä germaanisesta sanasta on suomi huotra (katso tätä).
Vastineet sukukielissä (1 kieli)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | vōrittā ’varustaa rakennus vuorilla’ |
|---|
| – | (suomi →) karjala vuori ’(vaatteen) vuori; rakennuksen vuorilaudoitus’, vuorata, vuorittoa ’vuorata, laudoittaa’ |
|---|
Samaa juurta olevia sanoja