vuo­re­ton

adjektiivi
Jaa

Johdettu sanasta: vuori

Merkitys

  1. sellainen, jossa ei ole vuorta tai vuoria (vaatteesta)

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Aurinko heitti nyt viimeisiä säteitään kasaantuneitten pilvien alta, kultaan pukien pienimmätkin kohokohdat maanpinnalla: jättiläismäiset puut, korkeat pensaat, sammalet maan tasalla, — kaikki sai osansa tästä valovuosta; aaltomainen maanpinta kohosi siellä täällä pieniksi suippopäisiksi kukkuloiksi; taivaanranta oli aivan vuoreton; rikeiköt, läpitunkemattomat pensastot, okaiset dshunglit muodostivat loppumattoman pitkiä aitoja, jakaen maan moniin kylän-alueisin: suunnattomat euforbiat olivat asettuneet niitten ympärille luonnollisiksi valleiksi.
Jules Verne, Viisi viikkoa ilmapallossa
Mutta kun niitä ei ollut vuorettomilla mailla kuten suurella Itä-Euroopan tasangolla eikä pienimäkisellä Karjalan kannaksellakaan, täytyi siellä sekä eläinten että ihmisten oppia itse valmistamaan asuntonsa.
Kaarlo Hänninen, Kuningas Äyräpää
Niemimaan vuorettomat osat ovat matalakasvustoista tundraa järvineen ja soineen.
Wikipedia: Taimyrin niemimaa

Englanninkieliset vastineet

  • unlined

Lähteet