y­leis­la­ki

Vallankumouksessa kypsyi 1700-luvun filosofian hedelmä: deismin "ylin olento" asetettiin kristillisen Jumalan sijaan; materialistinen ajattelu kohotettiin kielletyn ja vainotun opin ja puolueen asemasta voittajaksi; kalvinilaisesta kansan yleistahdosta tehtiin yleislaki, jonka perusteella — kuten 150 vuotta aikaisemmin Englannissa — kuningas ja ylimykset mestattiin; Rousseau ja Voltaire kuljetettiin riemusaatossa Panthéoniin; vapaus, veljeys ja tasa-arvoisuus julistettiin noudatettaviksi.

Ihmisen älyn liikunta on kolmea laatua: ajattelua (theoria), kävtäntöä (praksis) ja toimintaa (poiesis). Ensinmainittu on tiedon hankintaa: (1) aistin (aisthesis) ottaa vastaan vaikutelman; (2) muisti (mneme) säilyttää sen; (3) kokemus (empeiria) vertaa vaikutelmia; (4) äly (nous) toteaa yleislain.

Luonteeltaan laki on yleislaki, jota noudatetaan, mikäli muut lait eivät sisällä tarkempia määräyksiä.