y­li­val­tius

substantiivi
Jaa

Johdettu sanasta: valtius

Merkitykset

(käännetty englannista)
  1. usko tietyn ryhmän tai rodun ylivertaisuuteen muihin nähden
  2. herruus tai valta-asema, joka antaa kyvyn hallita tai voittaa

Synonyymit

Liittyvät sanat

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Sen ylivaltius oli rautaista.
— Jack London, Susikoira
Ei kenties erehdy pitäessään näitä sanoja käsiteltävänä olleen asian yhteydessä viittauksena tulevaisuuteen, jolloin Saksan valtakunta-aate on voittanut Preussinkin partikularismin ja valtakunta pystyy seisomaan omilla jaloillaan ilman ylivaltiutta pitävän vallan tukea.
— Rudolf Kjellén, Suurvallat II
Maat olivat käytännöllisesti katsoen itsenäisiä, kunhan ne tunnustivat Siamin ylivaltiuden.
— Wikipedia: Thaimaan historia

Englanninkieliset vastineet

  • supremacism
  • supremacy

Lähteet