ä­li­nä

substantiivi/ˈælinæ/
Jaa

Johdettu sanasta: älistä

Merkitys

  1. varsinkin itkusta tai ulvonnasta: epämääräinen ja usein kova ääni; äliseminen, ölinä, hälinä, äläkkä

Etymologia

johdos, älistä, -nä

Esimerkkilauseet

Iloksensa hän sattui huomaamaan, että rähinä ja älinä hänen johtamassansa armeijassa vaikenivat jota lähemmäksi tultiin vankilaa.
— Evald Ferdinand Jahnsson, Muuan sumalainen soturi Kristiina kuningattaren aikana
Seurakunnan veisu kirkossa oli hirmuinen huuto, älinä ja rähinä, yksi huusi sitä toinen tätä, ilman yhtään järjestyksetä eli suloisuudeta.
— Heinrich Zschokke, Kultala

Esiintymistiheys

246 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.3
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 12

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviälinä
Genetiiviälinän
Partitiiviälinää
Essiiviälinänä
Translatiiviälinäksi
Inessiiviälinässä
Elatiiviälinästä
Illatiiviälinään
Adessiiviälinällä
Ablatiiviälinältä
Allatiiviälinälle
Abessiiviälinättä

Riimit

-ælinæ

Kaikki riimit

Lähteet