ään­ti­ö

substantiivi/ˈæːntiø/
Jaa

Johdettu sanasta: ääntää

Merkitys

  1. (fonetiikka)vokaalin rinnakkaisnimitys

Synonyymit ja vastakohtasanat

Synonyymit

Vastakohtasanat

Etymologia

ääntää + johdin -iö

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Samojen kansainvaellusten vaikutuksesta — jolloin kaikki kielet ja murteet menivät sekaisin, menettivät itäisetkin murteet, ei ainoastaan vokaalinsoinnun ja diftongit, kuten Germanit, vaan vieläpä suurimman osan vokaaleista eli ääntiöistäkin.
Sigurd Wettenhovi-Aspa, Suomen kultainen kirja I
Se oli soinnukasta, kalskahtelevaa, taipuisaa, ja ääntiöt tuntuivat saavan hyvin vaihtelevan korostuksen.
Jules Verne, Merten alitse

Esiintymistiheys

77 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 3

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviääntiö
Genetiiviääntiön
Partitiiviääntiötä
Essiiviääntiönä
Translatiiviääntiöksi
Inessiiviääntiössä
Elatiiviääntiöstä
Illatiiviääntiöön
Adessiiviääntiöllä
Ablatiiviääntiöltä
Allatiiviääntiölle
Abessiiviääntiöttä

Riimit

-æːntiø

Kaikki riimit

Lähteet