Venäläinen kirjallisuus

Dostojevskin viimeinen suurteos on laaja perhesaaga, joka rakentuu isänmurhan ja sitä seuraavan oikeudenkäynnin ympärille. Romaani tarkastelee Karamazovin veljesten erilaisia elämänkatsomuksia ja pohtii uskon, moraalin sekä inhimillisen kärsimyksen kysymyksiä.

Pietariin sijoittuva tragikoominen kertomus mustasukkaisuudesta ja väärinkäsityksistä. Tarinassa hämmentynyt ja epätoivoinen aviomies etsii kadulta todisteita vaimonsa uskottomuudesta ja päätyy absurdeihin tilanteisiin yrittäessään paljastaa oletetun salasuhteen.

Romaani seuraa hyväsydämistä ruhtinas Myškiniä, joka palaa Sveitsistä hoitojakson jälkeen Pietariin. Hänen vilpittömyytensä ja pyyteettömyytensä joutuvat koetukselle venäläisen yläluokan juonittelujen, intohimojen ja moraalisten ristiriitojen keskellä.

Dostojevskin psykologinen kertomus seuraa panttilainaajaa, joka yrittää selvittää nuoren vaimonsa itsemurhaan johtaneita syitä. Teos on sisäinen monologi, jossa mies käy läpi pariskunnan avioliittoa, ylpeyttä ja vaiettuja tunteita.

Dostojevskin viimeiseksi jäänyt teos on filosofinen murhamysteeri, joka kertoo Karamazovin perheen veljeksistä ja heidän suhteestaan irstailevaan isäänsä. Romaani syventyy syyllisyyden, uskon ja moraalin kysymyksiin isänmurhan ja sitä seuraavan oikeudenkäynnin kautta.

Romaani kuvaa elämää siperialaisessa rangaistusvankilassa ja perustuu kirjailijan omiin kokemuksiin karkotuksesta. Teos tarkastelee vankien arkea, hierarkioita ja inhimillisyyttä karuissa olosuhteissa.

Pietariin sijoittuvassa romaanissa köyhä ylioppilas Raskolnikov tekee murhan koetellakseen teoriaansa poikkeusyksilöiden oikeudesta asettua lain yläpuolelle. Tekoa seuraa tuskallinen henkinen kamppailu, syyllisyys ja vähittäinen herääminen katumukseen rangaistuksen edessä.

Romaanin toinen osa seuraa hyväntahtoisen ruhtinas Myškinin vaiheita tämän matkustaessa Moskovaan hoitamaan perintöasioitaan. Samaan aikaan Pietarissa Jepantšinin perhe ja muut seurapiirit seuraavat ruhtinaan kohtaloa ristiriitaisten huhujen ja monimutkaisten ihmissuhdekiemuroiden keskellä.

Romaani kuvaa nuoren kotiopettajan elämää saksalaisessa kylpyläkaupungissa, jossa hän tempautuu mukaan venäläisen seurueen uhkapelien ja ihmissuhdesotkujen pyörteisiin. Teos tarkastelee pelihimon hallitsematonta luonnetta ja ihmisten välisiä riippuvuussuhteita rulettipöytien äärellä.

Dostojevskin varhaistuotantoon kuuluva sentimentaalinen romaani kertoo yksinäisestä uneksijasta, joka kohtaa Pietarin valkoisissa öissä nuoren Nastjenkan. Neljän yön aikana he jakavat elämäntarinansa, toiveensa ja pettymyksensä, kunnes todellisuus ja menneisyys puuttuvat hetkelliseen onneen.

Dostojevskin klassikkoromaani kertoo hyväsydämisestä ja epilepsiaa sairastavasta ruhtinas Myškinistä, joka palaa Sveitsistä Pietarin seurapiireihin. Teos käsittelee hyvyyden ja viattomuuden kohtaamista ahneuden, intohimojen ja säädyllisyyden vaatimusten keskellä.

Pietariin sijoittuva romaani seuraa nuorta kirjailijaa, joka tempautuu mukaan kahden suvun välisiin riitoihin ja onnettomiin rakkaustarinoihin. Teos tarkastelee köyhyyttä, ylpeyttä ja anteeksiantoa 1800-luvun suurkaupungin sosiaalisten epäkohtien keskellä.

Gogolin humoristinen kertomus kuvaa kahden erottamattoman ystävyksen turhanpäiväistä riitaa, joka paisuu elinikäiseksi oikeustaisteluksi. Mirgorodin pikkukaupunkiin sijoittuva tarina tarkastelee ihmisluonnon pikkumaisuutta ja itsepäisyyttä satiirisella otteella.

Historiallinen pienoisromaani kertoo vanhasta kasakkapäälliköstä ja hänen kahdesta pojastaan, jotka palaavat opinnoistaan kotiin ja lähtevät isänsä mukaan sotaan puolalaisia vastaan. Teos kuvaa kasakoiden elämäntapaa, kunniakäsityksiä ja traagisia perhesuhteita 1600-luvun Ukrainassa.

Ukrainaan sijoittuva kauhukertomus kertoo filosofian opiskelijasta, joka joutuu lukemaan rukouksia kuolleen noidan arkun äärellä kolmena yönä. Teos yhdistää kansanperinnettä ja yliluonnollisia kauhuelementtejä, huipentuen kohtaamiseen hirvittävän demonien ruhtinaan kanssa.

Satiirinen romaani seuraa arvoituksellista Tšitšikovia, joka kiertää Venäjän maaseutua ostaen tilanomistajilta luetteloissa vielä elävinä näkyviä kuolleita maaorjia. Teos tarkastelee venäläistä yhteiskuntaa, byrokratiaa ja ihmisluonnon heikkouksia huumorin ja terävän havainnointikyvyn kautta.

Venäläisen realismin klassikkonovelli kertoo vähäpätöisestä pietarilaisesta virkamiehestä, Akaaki Akaakievitshista, jonka elämän suureksi tavoitteeksi muodostuu uuden viitan hankkiminen. Teos yhdistää tragikomiikkaa ja purevaa satiiria kuvatessaan yksilön kohtaloa byrokraattisessa ja välinpitämättömässä yhteiskunnassa.

Gogolin satiirinen komedia sijoittuu venäläiseen pikkukaupunkiin, jonka korruptoituneet virkamiehet säikähtävät uutista tarkastajan saapumisesta. He luulevat varatonta matkustajaa korkeaksi virkamieheksi, mikä johtaa väärinkäsitysten ja lahjonnan sarjaan.

Absurdi satiiri kertoo pietarilaisesta virkamiehestä, jonka nenä katoaa ja alkaa elää itsenäistä elämää korkea-arvoisena valtioneuvoksena. Tarina seuraa hämmentyneen omistajan yrityksiä palauttaa karkuteillä oleva ruumiinosansa takaisin kasvoilleen.

Gogolin kaksinäytöksinen komedia kuvaa hovineuvos Podkolesinin päättämättömyyttä avioliiton kynnyksellä. Naittaja-ämmän ja ystävän ponnisteluista huolimatta sulhasen pelko sitoutumista kohtaan johtaa hupaisaan lopputulokseen Pietarin seurapiirien liepeillä.

Romaani kertoo saamattomasta venäläisestä aatelismiehestä, joka viettää suurimman osan ajastaan vuoteessa kykenemättä tarttumaan toimeen. Teos seuraa herra Oblomovin yrityksiä muuttaa elämäänsä ystävän kannustamana ja rakkauden voimalla, mutta lopulta mukavuudenhalu ja päättämättömyys ohjaavat hänen kohtaloaan.

Gontsharovin esikoisromaani seuraa nuoren Aleksander Adujevin muuttoa maaseudulta Pietariin. Teos kuvaa idealistisen nuorukaisen ja hänen kyynisen setänsä välistä maailmankatsomuksellista eroa sekä Aleksanderin vähittäistä sopeutumista suurkaupungin realiteetteihin.

Goncharovin esikoisromaani kertoo nuoresta Aleksanderista, joka muuttaa maaseudulta Pietariin täynnä idealistisia odotuksia. Kaupungissa hän kohtaa kyynisen ja käytännöllisen setänsä, jonka vaikutuksesta nuoren miehen haaveet murtuvat ja hän muuttuu vähitellen itsekin osaksi arkista todellisuutta. Teos on tarkkanäköinen kuvaus ihmisluonteen ja aatteiden muuttumisesta.

Kertoja lukee sanomalehdestä entisen työtoverinsa Konovalovin itsemurhasta ja alkaa muistella heidän yhteistä aikaansa leipomossa. Teos kuvaa mietiskelevää ja vaiteliasta miestä, jonka elämää leimaavat irtolaisuus, sisäinen levottomuus ja lopulta mielen synkkyys.