Victor Hugo

Hugon historiallinen romaani sijoittuu 1400-luvun lopun Pariisiin ja Notre-Damen katedraalin ympäristöön. Teos seuraa mustalaistyttö Esmeraldan, epämuodostuneen kellonsoittaja Quasimodon ja arkkidiakoni Claude Frollon elämänvaiheita intohimon, kirkon vallan ja vääjäämättömän kohtalon varjossa.

Hugon historiallinen murhenäytelmä sijoittuu renessanssiajan Italiaan ja seuraa maineikkaan Lucrezia Borgian vaiheita. Draama tutkii valtaa, kostoa ja äidinrakkautta poliittisten vehkeilyjen ja myrkytysten keskellä.

Hugon klassikkoromaanin ensimmäinen osa seuraa entisen kaleerivanki Jean Valjeanin elämää ja sovitusta 1800-luvun alun Ranskassa. Teos kuvaa piispa Myrielin vaikutusta Valjeanin kääntymykseen sekä nuoren Fantinen traagista kohtaloa ja kamppailua selviytymisestä yhteiskunnan laitamilla.

Hugon suurteoksen toisessa osassa Jean Valjean pelastaa orpotyttö Cosetten Thénardierien kurjista oloista. Pakomatka jatkuu kohti Pariisia tarkastaja Javertin kintereillä, ja kerronta sisältää myös historiallisen kuvauksen Waterloon taistelusta.

Hugon suurromaanin kolmas osa keskittyy nuoreen Marius Pontmercyyn, joka elää Pariisissa köyhyydessä. Teos kuvaa Mariuksen kasvua, hänen kääntymystään tasavaltalaiseksi, osallistumistaan radikaalien ylioppilaiden toimintaan sekä ensikohtaamistaan Cosetten kanssa.

Klassikkoromaanin neljäs osa keskittyy Mariuksen ja Cosetten väliseen orastavaan rakkauteen Plumet-kadun piilopaikassa. Samaan aikaan Pariisin kaduilla kytee tyytymättömyys, joka kärjistyy vuoden 1832 veriseksi kesäkuun kapinaksi ja Saint-Denis-kadun barrikaditaisteluiksi.

Hugon suurteoksen viides osa huipentaa Jean Valjeanin elämäntarinan. Se sisältää kuvauksen Pariisin barrikaditaisteluista, dramaattisen pakomatkan viemäriverkostossa sekä päähenkilön ja tarkastaja Javertin välisen lopullisen kohtaamisen.