Gustaf von Numers

Keskiaikaiseen balladiin perustuva murhenäytelmä kertoo Laukon herra Klaus Kurjen ja nuoren Elinan traagisesta kohtalosta. Kirsti Flemingin mustasukkaisuus ja vehkeily johtavat peruuttamattomaan tuhoon 1400-luvun Hämeessä.

Viisinäytöksinen historiallinen näytelmä sijoittuu 1430-luvun Pohjanmaalle ja seuraa Korsholman linnanherra Eerikki Puken vaiheita. Teos yhdistää romantiikkaa ja valtapolitiikkaa Engelbrektin kapinan aikoihin, jolloin talonpoikien ja kruunun välit kiristyvät ja johtavat avoimeen vastarintaan.

Historiallinen näytelmä sijoittuu noin vuoteen 1200 ja seuraa hämäläisten ja karjalaisten välisiä yhteenottoja. Teos kuvaa Pähkäselän rannoille asettuneiden heimolaisten elämää, jossa rakkaus ja vihanpito värittävät rautakauden loppupuolen levottomia aikoja.

Historiallinen kertomus on jatkoa näytelmälle Tuukkalan tappelu ja sijoittuu hämäläisten ja karjalaisten välisen heimosodan tunnelmiin. Lyhyt teos syventää aiemman näytelmän tapahtumia ja hahmoja Pähkäselän rannoilla.

Savolaiseen pappilaan sijoittuva huvinäytelmä kuvaa vanhoillisten maaseutuarvojen ja helsinkiläisten uusien aatteiden kohtaamista. Tarinassa jyrkkä apupappi Elias Jussilainen saa vastustajan pääkaupungista saapuvasta Lillistä, joka haastaa perinteiset käsitykset naisen asemasta ja itsemääräämisoikeudesta.

Neljinäytöksinen huvinäytelmä seuraa äkkipikaista pastori Elias Jussilaista, joka hallitsee pappilaansa vanhoillisin ottein. Komedia irvailee pikkukaupungin sivistyneistölle ja kuvaa perinteiden murenemista, kun vierailulle saapuva anoppi haastaa pastorin maailmankuvan.

Yksinäytöksinen kansannäytelmä sijoittuu keskikesän lauantai-iltaan torpan pihapiiriin. Vastavalmistuneen rakennuksen tupaantuliaiset ja niihin valmistautuminen saavat aikaan vilkasta sanailua sekä kiusoittelua renki-Esan ja piika-Tiltan välillä.